Hyvä ystäväni, Eerik Lehto, oli tiputtanut puhelimensa avantoon helmikuussa. Hän oli jo saanut uuden puhelimen, mutta hän tarjosi minulle etsintä hasteen, jonka toki otin vastaan. Menimme Salovedelle, soudimme saareen ja teimme valmistelut rannalla. Olosuhteet olivat haastavat sukelluksen kannalta.

Suunnitelman mukaan tein kehäetsinnän sameassa vedessä, jossa näkyvyys oli 50 cm lampulla. Veden ja ilman lämpö olivat +3. Noin viiden minuutin etsinnän jälkeen puhelin löytyi. Eerik oli yllättynyt miten tälläinen on mahdollista, joten hän pystyi vain toteamaan: "Puhelimen etsintään tarvittiin sukeltava astronautti. Muut tekee mitä ne osaa ja me tehdään mitä me halutaan." Tämä oli elämäni 404. sukellus ja tämä jäi mieleen yhtenä parhaista sukelluksista. Hylkyjä, haita, kaloja, autoja sekä moottoripyöriä on nähty veden pohjassa, mutta tämä oli elämäni ensimmäinen puhelin. Tämä oli hauskaa!!!