Finnish Satellite Workshop, satelliittiseminaari, pidettiin 23-25.01.2019 Aalto -yliopiston tiloissa Espoossa. Seminaari on kasvanut viime vuodesta ja nyt paikalla oli 400 kuuntelijaa 120 yrityksestä tai organisaatiosta. Luennoitsijoita oli 70, joista yli puolet oli ulkomailta. Kaukaisimmat luennoitsijat tulivat Yhdysvalloista.

Pääpaino seminaarissa oli pienet satelliitit ja niiden avulla saatavien tietojen hyödyntäminen. Sovelluksia, jotka hyödyntävät satelliiteista saatavia tietoja, on yhä enemmän toiminnassa ja uusia sovelluksia on suunnitteilla. Suomessa avaruussektori työllistä nyt ehkä 1000 henkeä ja sen lisäksi monet yritykset hyödyntävät avaruudesta saatava dataa. Nyt on menossa monia hankkeita, joilla Suomen avaruussektori vahvistuu. Tavoite on, että vuoteen 2025 mennessä avaruussektori työllistäisi 10 000 henkeä. Aalto- satelliitit, ICEYE ja Reaktor Space Lab ovat esimerkkejä viime vuosina saavutetuista onnistumista Suomessa. Ja lisää on tulossa.

Viime vuonna puhuttiin lähinnä satelliittien lähettämisestä maan kiertoradalle. Tänä vuonna esiteltiin myös hankkeita, jossa satelliitteja lähetään kauemmaksi tutkimaan esimerkiksi asteroideja. Myös kuuhan ollaan menossa. Yhdessä hankkeessa suunniteltiin mittalaitteen lähettämistä kuuhun ja MOOCHA -hankkeessa suunnitellaan kuuta kiertävälle radalle lähetettäväksi 8 pientä satelliittia lähivuosina.

Pienten satelliittien tekeminen ja lähettäminen avaruuteen halpenee koko ajan. Pienimmät satelliitit, esimerkiksi Suomi100 -satelliitti,  ovat kooltaan 10 cm x 10 cm x 10 cm ja painavat noin kilon. Vaikka Suomi100 -satelliitti on pieni, siinä on aurinkokenno, yhteyslaitteet, tietokone, mittalaitteita revontulien tutkimiseen ja kamera. Jos satelliitin koko on 30 cm x 10 cm x 10 cm, sillä voi tehdä jo paljon enemmän.

Halvimmallaan satelliitin tekee ja lähettää avaruuteen alle 100 00 EUR:lla. Perinteiset suuret satelliitit voivat maksaa satoja miljoonia. Satelliiteissa voidaan käyttää samoja komponentteja kuin tietokoneissa ja puhelimissa. Pienten satelliittien mitoitus on standardoitu ja satelliitteja voidaan lähettää useista eri paikoista. Satelliitti osaajia on yhä enemmän ja yliopistoissa koulutetaan lisää. Siksi uusia sovelluksia ja käyttökohteita tulee lisää kokoajan.

Uudella tekniikalla voidaan esimerkiksi paremmin ennustaa milloin vilja kannattaa korjata. Otetaan kuvaa viljapelloista avaruudesta ja analysoidaan se uusilla tekniikoilla. Japanilaisille turisteille voidaan näyttää elävää kuvaa revontulista avaruudesta kuvattuna. Laivoja voidaan ohjata etänä. Asteroidin mineraalivarat voidaan arvioida. Sään tarkempi ennustaminen. Halvat puhelin ja data yhteydet koko maapallolle. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat eikä kaikkia mahdollisuuksia ole vielä oivallettu.

Avaruusajan alussa vain suuret maat tai organisaatiot pysyivät lähettämään satelliitteja. Viime vuosina yksityiset yritykset ja yliopistot lähettävät jo suurimman osan satelliiteista. Satelliitteja lähetettiin vuonna 2018 yli 500 avaruuteen. Vuonna 2019 satelliitteja tullaan lähettämään vielä enemmän. Ensimmäiset pienet satelliitit lähetettiin avaruuteen 2003. Kehitys on ollut todella nopeaa.

Koska satelliitteja lähetetään yhä enemmän siitä seuraa avaruusromun ongelma. Kaikkia satelliitteja ei ole onnistuneesti saatu tuhottua maan ilmakehään. Nykyään arvioidaan, että maan kiertoradalla eri korkeuksilla kiertää 30 000 kymmenen senttimetrin mittaista esinettä ja 750 000 yhden senttimetrin mittaista kohdetta. Niiden valvontaan on omia järjestelmiä ja esimerkiksi ISS muuttaa kurssiaan jos on uhka törmätä johonkin. Yksi pieni esine voi rikkoa satelliitin tai sen laitteita, esimerkiksi aurinkokennon.  Tulevaisuudessa kiinnitetään enemmän huomioita siihen, että kaikki käytöstä poistetut satelliitit saadaan poistettua kiertoradalta. Aika tosin hoitaa lähes kaiken avaruusromun pois. Jos nyt lopetetaan uusia satelliittien laukaisu niin 10 000 vuodessa lähes kaikki avaruusromu on joko palanut maan ilmakehässä tai laskeutunut maahan.

Seminaarissa kuuli useita mielenkiintoisia teknisiä yksityiskohtia. Satelliittien aurinkokennojen hyötysuhde on 30% kun taas tavallisille kuluttajille myytävien aurinkokennojen hyötysuhde on noin 17%. Satelliittien aurinkokennot maksavat noin 10 kertaa enemmän ja siksi niitä ei kannata laittaa maan päällä talojen katolle. Toki tämäkin avaruusteknologian saavutusta arkipäiväistyy ajan kuluessa.

Nykyään pienet satelliitit lähetetään isojen rakettien mukana. Harva tekee raketteja itse. Seminaarissa oli yksi oma raketti hanke. Latvia haluaa olla 19. maa joka laukaisee raketin 100 km korkeuteen. Hankkeessa on yksi ainutlaatuinen idea: viedään raketti ensiksi pallon avulla 30 km korkeuteen ja laukaistaan sitten raketti. Hankkeen nimi on ”Pirmie LV 100 km kosmasa”. Hanke on vielä vaiheessa eikä tarkkaa laukaisupäivää ole vielä. Tätä hanketta kannattaa seurata!

Avaruusalalle tarvitaan lähitulevaisuudessa paljon uusia osaajia. Lapsille, nuorille ja opiskelijoille pitää kertoa avaruudesta eri tavoin. Mitäpä jos rakentaisit itse raketit tai satelliitin? Se on nykyään mahdollista ja varmasti lisää kiinnostusta avaruuteen!

Itse olin seminaarissa toista kertaa. Seminaarin sisältö ja järjestyt toimivat hyvin. Jaan Praks, Samuli Nyman ja heidän tiiminsä osaavat homman. Osallistun varmasti ensi vuonna uudestaan!

Lisätietoja:

Suomi100 -satelliitti http://suomi100satelliitti.fi/

Latvian 100 km raketti https://www.zinoo.lv/latvijaskosmosarakete/

Satelliittieminaari https://spaceworkshop.fi/

Missä mennään?